Tuska Open Air Metal Festival

Tuska Open Air Metal Festival

Tuska Open Air Metal Festival, joka myös pelkän Tuskan nimellä kulkee, on kesäisin pidettävä metallimusiikin festivaali. Festivaalien järjestäjä on Finnish Metal Events Oy, jonka yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Tavastia, ELMU ry, Sue, Inferno, Koff ja Radio Rock. Ensimmäisen kerran Tuska järjestettiin sisätiloissa Tavastia-klubilla 1998 ja tällöin festivaali kesti kaksi päivää. Tämän jälkeen metallijuhlia siirryttiin pitämään Helsingin Kaisaniemeen, josta ne muuttivat Helsingin VR:n makasiineille ja vuonna 2011 lopulta kotoutuivat nykyiseen pitopaikkaansa Helsingin Suvilahteen. Nykyään Tuska on vakiinnuttanut paikkansa Suomen festivaalikimarassa.

Vuosien saatossa festivaali on kokenut monenmoisia muutoksia eikä vähiten jatkuvasti kasvavan kiinnostuksen ansiosta. Tuskan ajankohtana on säilynyt kesä-heinäkuu, mutta pituudeltaan se on kasvanut kolmipäiväiseksi metallin ylistysjuhlaksi. Keskiössä ovat luonnollisesti metallin pienet ja suuret artistit ja yhtyeet musiikkeineen, mutta nykytrendin mukaan tarjolla on kokonaisvaltainen elämys. Elämyksestä pitävät huolen festivaalin henki, viimeisen päälle harkitut musiikkivalinnat sekä runsas vuosittain vaihtuva oheisviihdetarjonta: ruokaa, juomaa, fanituotteiden ostosmahdollisuuksia, jatkoklubeja, kenttäsaunaa, bissebingoa, stand uppia ja artistihaastatteluja – kaikkea tätä on tarjolla metallin ystäville.

Ensimmäinen Tuska

Tuska sai alkunsa vuonna 1998, kun Perkele-delegaatio päätti tarjota ideaa festivaaleista Tavastia-klubin promoottorina toimivalle Juhani Merimaalle. Idea tuotti tulosta ja näin ensimmäiset festivaalit päätettiin järjestää. Päätähtenä ensimmäisillä festivaaleilla toimi norjalainen suurnimi GORGOROTH, jonka lisäksi päästiin kuuntelemaan liutaa muita artisteja. Metallin pauheesta vastasivat esimerkiksi Kyyria, Hundred Years, Am I Blood, Gandalf, D-Ray, Crimson Midwinter, Impaled Nazarene, Trio Niskalaukaus, Absurdus, Nemeh’s O.D., Cryhavoc, Corporal Punishment ja Barahtrum. Tapahtuma oli niin onnistunut, että vuosittainen kestosuosikki oli syntynyt.

Alkutaival

Vuonna 1999 Tuskaa alettiin hiomaan ammattimaisempaan suuntaan. Remmiin otettiin mukaan ELMU ry ja festivaalit päätettiin siirtää ulkoilmaan. Paikaksi valikoituivat Helsingin VR:n makasiinit. Järjestyksessään toista tuskaa tähdittivät esimerkiksi Nightwish, Amorphis, Throne of Chaos, The 69 Eyes, Trio Niskalaukaus ja 45 Degree Woman. Vuonna 2000 tapahtuma saavutti 5000 henkilön kävijämäärän. Millenium vuoden Tuskan ainoa takapakki oli One Minute Silence -bändin viime hetken peruminen, mutta paikkaamaan saatiin suomalainen Stone, joka onnistuneesti pelasti tilanteen. Vuonna 2001 kävijämäärä tuplaantui.

Miten Tuskasta tuli ilmiö?

Tuskan kehityskaari lähti hurjaan nousukiitoon ja seuraavina vuosina liput alkoivatkin olla nopeasti loppuunmyytyjä. Ulkomaalaisten artistien määrä alkoi lisääntymään. Varsinkin pienempien ulkomaalaisten artistien esiintyminen festivaaleilla alkoi muodostumaan niiden perustaksi. Kymmenettä Tuskaa juhlittiin vuonna 2007 ja tällöin kävijämääräksi saatiin kokonaiset 33 000 juhlijaa. Pääesiintyjinä kolmella lavalla toimivat muun muassa Children of Bodom, Stratovarius ja Blind Guardian. Vuonna 2011 festivaalit vihdoin siirtyivät nykyiseen paikkaansa Suvilahteen, jossa niitä on onnistuneesti juhlittu tähänkin päivään asti. Vuonna 2017 Tuskaa juhlittiin 20. kerran ja kävijämäärissä 37 000 maaginen raja rikkoutui.

Flow Festival

Flow Festival

Flow Festival on vuoden 2004 elokuussa ensimmäistä kertaa järjestetty urbaanin musiikin festivaali. Se on järjestetty vuosien aikana kolmessa eri paikassa, ja vuodesta 2007 se on järjestetty Helsingin Suvilahden teollisuusalueella. Järjestäjät halusivat tuoda jotain uutta ja mielenkiintoista Helsingin musiikki- ja taidemaailmaan, päättäen yhdistää ne nerokkaasti yhdeksi isoksi tapahtumaksi. Flow Festival tunnetaan huomiota herättävästä visuaalisesta ilmeestä sekä erilaisesta musiikkityylistä, jotka eivät vetoa massoihin. Pukeutuminen on suuri osa Flowta. Festariyleisö ilmaisee yksilöllisyyttään ja maailmankatsomustaan pukeutumalla omaleimaisesti. Erilaisia hattuja on paljon, ja hipsterityyli on muutenkin voimakkaasti esillä. Flow on hyvin suosittu erityisesti kulttuuri- ja media-alan ihmisten keskuudessa, ja taidetta ja designia on nähtävillä joka puolella. Aalto-yliopisto on yksi festivaalin yhteistyökumppaneista ja yliopiston opiskelijat toteuttavat taideteoksia eri puolille festivaalialuetta. Flow on kuuluisa myös sen jatkobileistä, jotka ovat saaneet lähes myyttisen maineen.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Flow Festivalin perusti muusikko Tuomas Kallio ja jazz-bändi Nuspirit Helsinki -kollektiivista vuonna 2004. Ensimmäinen festivaali järjestettiin VR:n makasiineilla ja se alkoi ikään kuin pienen tiedostavan kaveriporukan hipsteripiireistä, joilla oli pulssi kiinnostavan, vielä suurille massoille tuntemattoman musiikkimaailman ranteella. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna musiikki oli pääosin hiphopia ja jazzia. Myös sen tapahtuma-ajankohta korosti festivaalin erilaisuutta: suurin osa suomalaisista kesätapahtumista keskittyy kesä- ja heinäkuulle, ja elokuuta pidetään Suomessa muusta Euroopasta poikkeavasti jo syksyn alkuna. Vuonna 2006 Flow siirtyi Helsingin Sörnäisiin, jolloin sen esiintymiskaartissa alkoi ilmestyä jo tunnetumpia nimiä ja yleisömäärät alkoivat kasvaa. Vuonna 2007 se muutti nykyiselle vakiopaikalleen Helsingin Suvilahteen, jossa se vuosi vuoden jälkeen on valloittanut enemmän neliötilaa. Virallisten järjestäjien lisäksi Flowta on aina pyöritetty suurella vapaaehtoisporukalla: joka vuosi noin 1000 talkoolaista auttaa erilaisissa festivaalitehtävissä. Kiitokseksi he saavat ilmaisen kolmen päivän lipun festivaalille.

Tunnetuimmat artistit ja Flown tulevaisuus

Flow on tullut tunnetuksi hipsterifestivaalina. Sen maine ei ole enää pitkään aikaan pysynyt Suomen rajojen sisäpuolella, ja nykyään ulkomaalaiset lehdet listaavat sen yhdeksi kesän huippufestivaaleista. Mutta miksi Flowta sitten hehkutetaan niin paljon? Yksi syy on varmasti se, että se on muutakin kuin musiikkia. Tapahtuman järjestäjät ovat panostaneet alusta alkaen yksilöllisyyteen, visuaaliseen ilmeeseen ja ruokatarjontaan. Esiintyjäkaarti on myös erilainen: festivaalissa esiintyy yhä pieniä nimiä musiikin eri saroilta, vaikka lavoille nykyään nousee myös suuria nimiä. Nämä isot tähdet eivät kuitenkaan ole artisteja, joita voisi kuulla esim. Ruotsin laivan diskossa. Tänä vuonna Flowssa esiintyy mm. punkin kuningatar Patti Smith ja Arctic Monkeys. Viime vuonna tapahtumassa kävi yhteensä 80 000 ihmistä ja monen mielestä se on kasvanut liian suureksi. Flown tiedottajan mukaan festivaalin tavoitteena ei kuitenkaan ole kasvattaa tapahtuman kokoa, vaan saada joka vuosi jännittävämpää ja monipuolisempaa ohjelmaa kävijöille.

Ruisrock – Suomen vanhin festivaali

Ruisrock – Suomen vanhin festivaali

Suomen vanhin ja koko Euroopan toiseksi vanhin festivaali on tietenkin Ruisrock. Tämä Turun Ruissalossa järjestettävä festivaali on jo käsite itsessään. Monet käyvät Ruississa, koska ovat tottuneet käymään siellä jo nuoruudestaan asti. Ruisrock on onnistunut nappaamaan esiintyjikseen kansainvälisiä tähtiä aina alkuajoista lähtien. Esimerkiksi festivaalin ensimmäisenä toimintavuotena siellä nähtiin vuoden 1970 suurimpiin nimiin kuuluvat Family, Argent ja Colosseum. Ensimmäisenä vuonna kävijöitä oli 38 000 — seuraavana jo 100 000. Nykyisin kävijämäärä on 105 000. Ruisrock on ollut jo monena vuotena peräkkäin loppuunmyyty. Vuonna 2018 festivaali myytiin loppuun ennätysajassa jo maaliskuussa, mikä herättää kävijöiden huulille kysymyksen laajenemisesta… Kesältä voidaan odottaa huikeita musiikin täyttämiä juhlia Turun kauniin luonnon ympäröimänä. Ruisrockia vietetään nyt 38. kerran, joten parin vuoden päästä voidaan odottaa kaikkien aikojen juhlia, jotka muistetaan vielä vuosien päästäkin — ainakin viisikymppisiin asti!

Talousvaikeuksista uuteen kukoistukseen

Ruisrockin tarina ei ole aina ollut kovin ruusuinen. 1990-luvulla Suomea koetteli lama, joka vaikutti myös ihmisten vapaa-ajan käyttäytymiseen. Rahaa ei käytetty samaan tapaan kuin silloin, kun töitä oli paremmin. 1990-luvulla koko Ruisrock olikin vaakalaudalla. Vuonna 2001 kaikki muuttui, kun Vantaan Festivaalit Oy osti Ruisrockin. Tällöin myös taloutta alettiin kohentaa. Yksi kohentamisen kohteista oli ulkomaisten tähtiartistien karsiminen. Tämä johtikin siihen, että festivaalin talous alkoi parantua. Festivaalia mainostettiinkin 2000-luvun alkuvuosina kovilla kotimaisilla nimillä, kuten HIMillä, Children of Bodomilla sekä nyt jo lopettaneella Tehosekoittimella. Ruisrock onnistuikin saamaan sellaisia esiintyjiä, joita mitkään muut festivaalit Suomessa eivät onnistuneet saamaan. Tämä oli omiaan nostamaan festivaalin mainetta ja teki hyvää myös Vantaan Festivaalit Oy -yritykselle. Kyseinen yritys on edelleen Ruisrockin omistaja, mutta talouden kohentuessa se on muuttanut taktiikkaansa. Nykyään festivaalilla nähdään myös ulkomaisia esiintyjiä.

Muut Ruisrockin kohtaamat ongelmat

Talous ei ole ollut ainoa ongelmakohta, jonka Ruisrock on kohdannut. Koska festivaali järjestetään Ruissalossa, on luonnosta oltu huolissaan. Ruissalossa on runsaasti harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja. Luonnonsuojelijat ovat yrittäneet saada Ruisrockia siirretyksi pois Ruissalosta juuri sen takia, että luonto ja eläimistö kärsivät. Ruissalossa kasvoi aikanaan paljon tammimetsää, joka on nyt kuitenkin lähes kokonaan kuollut. Tästä on syytetty Ruisrockia ja sen kävijöitä, jotka tallaavat niin nurmen kuin metsikötkin juhliessaan. Vuosia sitten mietittiinkin, kannattaisiko festivaali siirtää Artukaisiin. Siirtoa perusteltiin sillä, että se olisi ainakin parempi luonnolle, sillä Artukaisten hallissa metsää ei tallottaisi. Näin ei kuitenkaan pitkien pähkäilyiden jälkeen käynyt, vaan Ruisrock sai jatkaa siellä, missä se oli aloittanutkin. Toki lavojen paikkoja on hieman muutettu vuosien saatossa ja festivaalialue on hyvin tiukasti rajattu. Näin voidaan samaan aikaan pitää hauskaa ja suojella luontoa sen vaikutuksilta!

Parhaat musiikkifestivaalit Suomessa

Parhaat musiikkifestivaalit Suomessa

Tällä sivustolla käsitelemme parhaita suomalaisia musiikkifestivaaleja, niiden historiaa ja järjestämistä – kaikkea sitä, mikä ei ehkä festivaalikansalle paikan päällä näy. Välkkyvien valojen ja korkeiden lavojen taustalla on satoja työtunteja, joiden ansiosta kävijät voivat nauttia viihteestä, ruoasta ja musiikista täysin rinnoin. Osa järjestelyistä on saatu kasaan jopa vapaaehtoistyön voimin. Tässä aloitusartikkelissa mainitsemme muutamia menestyneimpiä Suomessa suomalaisvoimalla järjestettyjä festivaaleja, jotka jaksavat vetää puoleensa vuosi vuodelta enemmän yleisöä, innokkaita juhlijoita ja taitavia artisteja.

Mikä sitten tekee festivaalista hyvän? Maailmanluokan esiintyjät, hyvä sää, maukas ruoka vai kenties sopiva sijainti? Vastauksia on yhtä monta kuin ihmisiä maa päällään kantaa. Joillekin riittää vain yksi lempiartisti, hyvä seura ja teltta, ja paras mahdollinen festivaalikokemus on taattu. Toiset tarvitsevat ison listan megatähtiä, paljon alkoholia ja hotellimajoituksen aivan festivaalialueen kulmalta. Festivaalijärjestäjän tehtävänä onkin vastata mahdollisimman suuren kuluttajajoukon kysyntään. Kaikkien miellyttäminen on mahdotonta, ja siksi erilaisia festivaaleja onkin niin paljon – kaikille löytyy jotain mieluista!

Ruisrock

Ruisrock on hyvä esimerkki menestyneestä ja hyvin järjestetystä musiikkifestivaalista. Se on Euroopan toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty tapahtuma, joka on vuorotellut aina yksi- ja kaksi-, sekä nykyään myös kolmipäiväisenä. Aluksi festivaalille kutsuttiin artisteja itse järjestäjien musiikkimaun mukaan, mutta koska lipputulotkin kiinnostavat, mukaan alettiin ottaa myös suurempaa yleisöä kiinnostavia muusikoita ja yhtyeitä. Nykyään lavat täyttävät maailmanluokan artistit, ja kävijämäärä on korkeampi kuin koskaan. Vuonna 2018 liput myytiin loppuun jo huhtikuun puolessa välissä!

Pori Jazz

Pori Jazz on näistä kolmesta mainitsemasta festivaalista ehkä tunnetuin; Taloustutkimuksen mukaan se on Suomen kiinnostavin kesätapahtuma. Se järjestettiin ensimmäistä kertaa kesällä 1966, eikä loppua näy vieläkään. Aluksi festivaalit olivat tarkoitettu nimensä mukaan vain jazzin ystäville, ja paikalla esiintyi vain maailmalla ja Suomessa tunnettuja jazz-artisteja, mutta nykyään siellä soittaa myös pop-, hip hop-, rock- ja reggae-artisteja. Kävijämäärä kasvaa enemmän aina vuosi vuodelta, ja jotkut ovat jopa käyneet festivaalilla joka kesä nuoruudesta lähtien!

Sauna Open Air Metal Festival

Sauna Open Air Metal Festival on jo lakkautettu, mutta se ehdottomasti ansaitsee paikan tässä artikkelissa. Se oli Tampereella joka vuosi järjestettävä kolmipäiväinen festivaali, joka oli yksi suurimmista metallimusiikille tarkoitettuja pohjoismaisia tapahtumia. Ensimmäistä kertaa se järjestettiin vuonna 2004, ja viimeisen kerran vuonna 2013. Sauna Open Airin kävijäkunta oli lähinnä ”kanta-asiakkaita”, eli uutta yleisöä ei paikalla paljon nähty. Siitä huolimatta sitä on pidetty yhtenä onnistuneimmista suomalaisista musiikkijuhlista. Samaa mainetta on nykyään saamassa samantyylisen musiikin faneille suunnattu Helsingin Tuska -festivaali.